
Mikä luku, ja mitä se oikeasti tarkoittaa?
Lihas rakennetaan aminohapoista, joista osa pitää saada ruoasta. Siksi proteiinin määrällä on lihaskasvun kannalta suurempi merkitys kuin hiilihydraatin tai rasvan määrällä.
Keskeisessä meta-analyysissä oli 49 satunnaistettua koetta ja 1 863 osallistujaa. Proteiinilisä ja voimaharjoittelu yhdessä kasvattivat rasvatonta massaa keskimäärin 0,30 kg enemmän kuin harjoittelu ilman lisää, ja hyöty tasaantui arviolta noin 1,6 g/kg/vrk kohdalla (Morton ym., 2018). Arvion luottamusväli oli leveä, 1,03–2,20, joten kyse on mallin lähtöarvosta, ei yksilön rajasta. Voimaa tarkastelleessa meta-analyysissä lisähyöty näkyi noin 1,5 g/kg/vrk asti (Tagawa ym., 2022). Asiantuntijasuositukset liikkuvat haarukassa 1,2–2,0 g/kg/vrk (Thomas ym., 2016; Jäger ym., 2017).
Pieni hyöty, ei ihmelääke
Lisäproteiinin hyöty oli pieni myös toisessa suuressa analyysissä, jossa oli 74 koetta (Nunes ym., 2022). Menetelmiä kritisoitiin, mutta kun neljä arvosteltua koetta jätettiin pois, pieni hyöty säilyi (Nunes ym., 2025).
Proteiini on lihaskasvun perusta, mutta lisäproteiinin hyöty on pieni ja kasvaa vain tiettyyn rajaan asti.
Yksi asia kannattaa muistaa tutkimuksia lukiessa: osa keskeisistä kirjoittajista on ilmoittanut sidonnaisuuksia ravitsemusalan toimijoihin. Sidonnaisuus ei yksin tee tuloksesta väärää, mutta se on syy lukea myös katsausten rajoitukset.
Mitä gramma tarkoittaa ruokana?
Luku tarkoittaa puhdasta proteiinia, ei ruoan painoa. 100 grammaa kanaa ei ole 100 grammaa proteiinia. Esimerkiksi 80 kilon ihmiselle 1,6 g/kg on noin 128 grammaa proteiinia päivässä, ja asiantuntijoiden haarukka 1,4–2,0 g/kg tekee 112–160 grammaa. Näiden välillä ero on pieni, eikä tarkkaa lukua kannata stressata.
Kirjassa käydään läpi, miltä tällainen päivä näyttää oikeana ruokana sekä sekaruokavaliolla, kasvisruokavaliolla että vegaanisena.
Pitääkö proteiini syödä heti treenin jälkeen?
"Anabolinen ikkuna" tarkoittaa ajatusta, että proteiini pitää saada 30 minuutin sisällä harjoituksesta. Kun otettiin huomioon päivän kokonaisproteiini, ajoituksella ei ollut meta-analyysissä merkitsevää vaikutusta lihaskasvuun eikä voimaan (Schoenfeld ym., 2013). Harjoitelleilla miehillä 25 g heraproteiinia ennen harjoitusta ja heti sen jälkeen tuottivat saman tuloksen (Schoenfeld ym., 2017). Koe oli kuitenkin pieni.
Päivän kokonaismäärä on siis pääasia, ja ajoitus on toissijaista. Shakeria ei tarvitse kiirehtiä salilta kotiin.
Kuinka paljon kerralla?
Usein toistettu väite on, että keho käyttää kerralla vain 20–25 grammaa. Katsauksen mukaan luku on peräisin tutkimuksista, joissa nopeasti sulavaa proteiinia syötiin yksinään, eikä se ole ehdoton katto (Schoenfeld & Aragon, 2018). Kirjoittajat ehdottavat noin 0,4 g/kg per ateria vähintään neljälle aterialle. Urheiluravitsemuksen kannanotto antaa noin 0,25 g/kg eli 20–40 grammaa annosta kohden (Jäger ym., 2017).
Toisaalta kokeessa, jossa verrattiin 100 ja 25 gramman annosta, suurempi annos piti lihasproteiinin rakentumista yllä yli 12 tuntia (Trommelen ym., 2023). Koe mittasi proteiinisynteesiä, ei lihaskasvua, joten se ei todista suuren kerta-annoksen kasvattavan lihasta enemmän. Se kuitenkin kyseenalaistaa väitteen, että yli noin 25–30 grammaa menisi hukkaan.
Käytännössä: 3–4 ateriaa on toimiva jako, mutta tarkkaa tasajakoa ei ole osoitettu tärkeäksi. Jos syöt harvemmin ja isompia annoksia, se ei todennäköisesti haittaa.
Pitääkö ottaa proteiinijauhetta?
Ei pidä. Jauhe on käytännöllinen tapa täyttää tavoite, mutta saman määrän saa ruoasta. Tutkimus ei osoita, että juotu proteiini olisi dieetin kannalta merkittävästi huonompi kuin syöty, mutta näyttö on vähäistä. Pienessä kokeessa 50 g heraproteiinia vähensi seuraavaa ateriaa yhtä paljon kiinteänä ja nesteenä (Akhavan ym., 2011), mutta tämä on yksi pieni lyhyt koe.
Oma näkemykseni (ei tutkimustulos): jauhe on minulle välttämätön paha. Jos päivän proteiinin voi saada ruoasta, se on parempi, koska ruoka vie enemmän tilaa ja täyttää enemmän, mikä on dieetillä etu. Laskisin proteiinin ensin vain suorista lähteistä, kuten lihasta, kalasta, kananmunasta, maitotuotteista, palkokasveista ja tofusta, ja jättäisin viljat pois laskusta.
Mikä on epävarmaa?
- Tarkka raja on yksilöllinen. Noin 1,6 g/kg on mallin arvio, ei henkilökohtainen tarve eikä yläraja.
- Suurten kerta-annosten vaikutus lihaskasvuun, eikä pelkkään proteiinisynteesiin, on tutkimatta.
- Suurten proteiinimäärien pitkäaikaisesta turvallisuudesta ei kirjan lähteiden perusteella voi sanoa varmaa. Jos sinulla on munuais- tai muu sairaus, keskustele lääkärin kanssa.
Vajeessa harjoittelevan, kasvissyöjän tai vegaanin tilanne on erilainen. Näistä, kuten energiasta, ketosta ja lisäravinteista, kerrotaan kirjassa.
Ruoka ja treeni kulkevat yhdessä. Proteiini auttaa, kun harjoittelu on kunnossa. Lue, kuinka paljon pitää treenata, ja tarvittaessa hieronta kuntosaliharrastajalle tukee palautumista.


Lähteet
Näytä lähteet (18)
- Ahtiainen, J. P., Walker, S., Peltonen, H., Holviala, J., Sillanpää, E., Karavirta, L., Sallinen, J., Mikkola, J., Valkeinen, H., Mero, A., Hulmi, J. J., & Häkkinen, K. (2016). Heterogeneity in resistance training-induced muscle strength and mass responses in men and women of different ages. Age, 38(1), 10. https://doi.org/10.1007/s11357-015-9870-1
- Barsuhn, A., Wadhi, T., Murphy, A., Zazzo, S., Thompson, B., Barakat, C., Bradshaw, J., Walters, J., Andersen, J. C., Schoenfeld, B. J., Ugrinowitsch, C., & De Souza, E. O. (2025). Training volume increases or maintenance based on previous volume: The effects on muscular adaptations in trained males. Journal of Applied Physiology, 138(1), 259–269. https://doi.org/10.1152/japplphysiol.00476.2024
- Bickel, C. S., Cross, J. M., & Bamman, M. M. (2011). Exercise dosing to retain resistance training adaptations in young and older adults. Medicine & Science in Sports & Exercise, 43(7), 1177–1187. https://doi.org/10.1249/MSS.0b013e318207c15d
- Damas, F., Angleri, V., Phillips, S. M., Witard, O. C., Ugrinowitsch, C., Santanielo, N., Soligon, S. D., Costa, L. A. R., Lixandrão, M. E., Conceição, M. S., & Libardi, C. A. (2019). Myofibrillar protein synthesis and muscle hypertrophy individualized responses to systematically changing resistance training variables in trained young men. Journal of Applied Physiology, 127(3), 806–815. https://doi.org/10.1152/japplphysiol.00350.2019
- Damas, F., Phillips, S. M., Lixandrão, M. E., Vechin, F. C., Libardi, C. A., Roschel, H., Tricoli, V., & Ugrinowitsch, C. (2016). Early resistance training-induced increases in muscle cross-sectional area are concomitant with edema-induced muscle swelling. European Journal of Applied Physiology, 116(1), 49–56. https://doi.org/10.1007/s00421-015-3243-4
- Grgic, J., Schoenfeld, B. J., Orazem, J., & Sabol, F. (2022). Effects of resistance training performed to repetition failure or non-failure on muscular strength and hypertrophy: A systematic review and meta-analysis. Journal of Sport and Health Science, 11(2), 202–211. https://doi.org/10.1016/j.jshs.2021.01.007
- Hammarström, D., Øfsteng, S., Koll, L., Hanestadhaugen, M., Hollan, I., Apró, W., Whist, J. E., Blomstrand, E., Rønnestad, B. R., & Ellefsen, S. (2020). Benefits of higher resistance-training volume are related to ribosome biogenesis. The Journal of Physiology, 598(3), 543–565. https://doi.org/10.1113/JP278455
- Morton, R. W., Oikawa, S. Y., Wavell, C. G., Mazara, N., McGlory, C., Quadrilatero, J., Baechler, B. L., Baker, S. K., & Phillips, S. M. (2016). Neither load nor systemic hormones determine resistance training-mediated hypertrophy or strength gains in resistance-trained young men. Journal of Applied Physiology, 121(1), 129–138. https://doi.org/10.1152/japplphysiol.00154.2016
- Pelland, J. C., Remmert, J. F., Robinson, Z. P., Hinson, S. R., & Zourdos, M. C. (2026). The resistance training dose response: Meta-regressions exploring the effects of weekly volume and frequency on muscle hypertrophy and strength gains. Sports Medicine, 56, 481–505. https://doi.org/10.1007/s40279-025-02344-w
- Refalo, M. C., Helms, E. R., Trexler, E. T., Hamilton, D. L., & Fyfe, J. J. (2023). Influence of resistance training proximity-to-failure on skeletal muscle hypertrophy: A systematic review with meta-analysis. Sports Medicine, 53(3), 649–665. https://doi.org/10.1007/s40279-022-01784-y
- Robinson, Z. P., Pelland, J. C., Remmert, J. F., Refalo, M. C., Jukic, I., Steele, J., & Zourdos, M. C. (2024). Exploring the dose–response relationship between estimated resistance training proximity to failure, strength gain, and muscle hypertrophy: A series of meta-regressions. Sports Medicine, 54(9), 2209–2231. https://doi.org/10.1007/s40279-024-02069-2
- Räntilä, A., & Ahtiainen, J. P. (2026). Exploring the upper limits of resistance training volume for muscle hypertrophy and strength in trained athletes. Journal of Science in Sport and Exercise. Advance online publication. https://doi.org/10.1007/s42978-026-00387-7
- Scarpelli, M. C., Nóbrega, S. R., Santanielo, N., Alvarez, I. F., Otoboni, G. B., Ugrinowitsch, C., & Libardi, C. A. (2022). Muscle hypertrophy response is affected by previous resistance training volume in trained individuals. Journal of Strength and Conditioning Research. https://doi.org/10.1519/JSC.0000000000003558
- Schoenfeld, B. J., Contreras, B., Krieger, J., Grgic, J., Delcastillo, K., Belliard, R., & Alto, A. (2019). Resistance training volume enhances muscle hypertrophy but not strength in trained men. Medicine & Science in Sports & Exercise, 51(1), 94–103. https://doi.org/10.1249/MSS.0000000000001764
- Schoenfeld, B. J., Grgic, J., & Krieger, J. (2019). How many times per week should a muscle be trained to maximize muscle hypertrophy? A systematic review and meta-analysis of studies examining the effects of resistance training frequency. Journal of Sports Sciences, 37(11), 1286–1295. https://doi.org/10.1080/02640414.2018.1555906
- Schoenfeld, B. J., Grgic, J., Ogborn, D., & Krieger, J. W. (2017). Strength and hypertrophy adaptations between low- vs. high-load resistance training: A systematic review and meta-analysis. Journal of Strength and Conditioning Research, 31(12), 3508–3523. https://doi.org/10.1519/JSC.0000000000002200
- Schoenfeld, B. J., Ogborn, D., & Krieger, J. W. (2017). Dose-response relationship between weekly resistance training volume and increases in muscle mass: A systematic review and meta-analysis. Journal of Sports Sciences, 35(11), 1073–1082. https://doi.org/10.1080/02640414.2016.1210197
- Van Vossel, K., Hardeel, J., Van de Casteele, F., Van der Stede, T., Weyns, A., Boone, J., Blemker, S. S., Lievens, E., & Derave, W. (2023). Can muscle typology explain the inter-individual variability in resistance training adaptations? The Journal of Physiology, 601(12), 2307–2327. https://doi.org/10.1113/JP284442
Tietopankin tieto on yleistä, eikä se korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen arviota. Jos oireesi ovat uusia, voimakkaita tai pahenevat, hakeudu arvioon.
Haluatko, että katsotaan tilannettasi yhdessä?
Varaa aikaOliko artikkelista hyötyä, löytyikö virhe tai haluaisitko lukea jostain aiheesta? Anna palautetta tai ehdota aihetta.
