HierojaÄssä – etusivulle

Tietopankki

Niska ja kaularanka

Niskakipu on yksi yleisimmistä vaivoista: 30–50 % aikuisista kärsii siitä vuoden aikana. Useimmiten se helpottaa muutamassa viikossa.

Rakenne lyhyesti

Kaularangassa on seitsemän nikamaa. Se on selkärangan liikkuvin osa: noin puolet niskan liikkeestä tapahtuu aivan ylimmissä nivelissä kallon ja kahden ylimmän nikaman välissä. Koska kaularanka liikkuu niin paljon, sen tuki on suurelta osin lihasten varassa, erityisesti syvien kaulan koukistajien.

Kaulassa kulkevat myös käsien hermot ja aivoihin verta vievät valtimot. Siksi niskan alueen käsittelyssä noudatetaan erityistä huolellisuutta.

Tyypillisiä vaivoja

Niskakipu ja jäykkyys

Tavallisin niskavaiva on paikallinen kipu, johon liittyy liikkeen rajoittuminen. Kipu helpottaa yleensä muutamassa viikossa, mutta uusiutuu usein. Ryhdin yhteys niskakipuun on heikompi kuin usein ajatellaan: moni on kivuton ryhdistä riippumatta. Tärkeämpää kuin yksi oikea asento on vaihdella asentoa usein.

Tyypillisiä oireita

  • Kipu ja jäykkyys niskassa, usein myös hartioissa ja lapojen välissä
  • Niskan kääntäminen tai taivuttaminen rajoittuu
  • Kipu pahenee pitkissä asennoissa, kuten näyttöpäätetyössä

Mikä auttaa: Aktiivisena pysyminen, asennon vaihtelu ja tauot. Näyttöpäätetyön niska-hartiakivussa paras näyttö on kohdennetusta voimaharjoittelusta. Hieronta voi helpottaa kipua ja liikkumista.

Niskaperäinen päänsärky

Niskaperäinen päänsärky on toispuoleinen, alkaa niskasta ja leviää eteenpäin. Sen aiheuttavat tavallisesti yläniskan nivelet ja lihakset.

Tyypillisiä oireita

  • Toispuoleinen särky takaraivolla, ohimolla tai otsalla
  • Särky provosoituu niskan liikkeistä, asennoista tai painelusta
  • Yläniska on arka

Mikä auttaa: Sekä käsittely että syvien kaulan koukistajien harjoittelu vähensivät tutkimuksessa päänsärkyä, ja vaikutus säilyi vuoden.

Jännityspäänsärky

Jännityspäänsärky on molemminpuolista ja painavaa. Niska-, hartia- ja purentalihaksissa on usein arkoja kohtia.

Tyypillisiä oireita

  • Molemminpuolinen, puristava tai painava särky
  • Ei yleensä pahene liikkuessa
  • Arkuutta niska- ja hartialihaksissa

Mikä auttaa: Käsittely yhdistettynä stressinhallintaan, uneen ja liikuntaan. Toistuvassa päänsäryssä kannattaa käydä lääkärissä, jotta särkylääkepäänsärky ja muut syyt suljetaan pois.

Säteilevä käsikipu ja hermojuurioireet

Ärtynyt hermojuuri voi aiheuttaa kipua, joka säteilee kapeana kaistaleena käsivarteen. Useimmat toipuvat kuukausien kuluessa. Käsien puutumisen yleisin syy on kuitenkin rannekanavaoireyhtymä, ei niska.

Tyypillisiä oireita

  • Viiltävä tai sähköinen kipu käsivarressa, usein kyynärpään alapuolelle
  • Puutuminen tai pistely tietyissä sormissa
  • Niskan liikkeet pahentavat oiretta

Mikä auttaa: Aktiivisena pysyminen ja hermoliukuharjoitteet. Hyvä merkki on, kun säteily vetäytyy kohti niskaa. Lääkärin arvio, jos heikkous lisääntyy tai oireet ovat molemmissa käsissä.

Whiplash

Whiplash on niskan äkillisen retkahdusliikkeen aiheuttama vamma, tyypillisesti peräänajossa. Tuoreen vamman jälkeen lääkäri arvioi tilanteen ennen hierontaa.

Tyypillisiä oireita

  • Niskakipu, jäykkyys ja arkuus vamman jälkeen
  • Kipu pahenee pitkissä asennoissa
  • Joskus päänsärky ja väsymys

Mikä auttaa: Aktiivisena pysyminen nopeuttaa toipumista, eikä kaulurin käyttöä suositella. Alussa käsittely on kevyttä, ja syvien kaulan koukistajien harjoittelu on keskiössä.

Miten hieronta voi auttaa?

Niska-hartiaseudun käsittely voi lievittää kipua ja helpottaa liikkumista. Parhaat tulokset saadaan, kun käsittely yhdistetään harjoitteluun ja ohjaukseen. Niskan liiketekniikat tehdään aina rauhallisesti ja ilman nopeita ääriliikkeitä.

Mitä voit tehdä itse

Nämä ovat turvallisia perusharjoitteita, joilla voit aloittaa. Harjoitus saa tuntua, kunhan kipu pysyy siedettävänä ja palautuu seuraavaan aamuun mennessä. Lue lisää artikkelista Kuormitus ja palautuminen. Lopeta ja hakeudu arvioon, jos tulee puutumista, säteilyä tai voiman heikkenemistä.

Leuan nyökkäys selinmakuulla

Makaa selälläsi polvet koukussa, ohut pyyhe pään alla. Tee pieni, hidas nyökkäys kuin sanoisit “kyllä”. Takaraivo liukuu alustaa pitkin, mutta pää ei nouse.

Annos: Pito 10 sekuntia, 10 kertaa päivittäin.

Kaulan etuosan pinnallisten lihasten pitäisi pysyä rentoina. Harjoite vahvistaa syviä kaulan koukistajia.

Niskan painannat käsiä vasten

Istu selkä suorana. Paina päätä kättä vasten eteen, taakse ja molemmille sivuille niin, ettei pää liiku. Nosta voimaa hitaasti.

Annos: 5 × 5–10 sekuntia kumpaankin suuntaan. Aloita noin kolmasosalla voimastasi ja lisää vähitellen.

Liiketauko työpäivän aikana

Käännä ja kallista päätä molempiin suuntiin, nyökkää, pyöritä olkapäitä taaksepäin ja ojenna yläselkää tuolin selkänojaa vasten.

Annos: Muutama toisto kerran tunnissa.

Tavoite on vaihtelu, ei täydellinen asento.

Kuinka kauan toipuminen kestää?

Äkillinen niskakipu helpottaa useimmiten muutamassa viikossa. Kipu kuitenkin uusiutuu usein, joten kannattaa opetella keinot, joilla seuraavan jakson voi hoitaa itse.

Hermojuurioireet paranevat yleensä kuukausien kuluessa. Whiplash-vammassa toipuminen voi olla hitaampaa, ja aktiivisena pysyminen nopeuttaa sitä.

Hieronnan lisäksi

Hieronnan lisäksi tarjolla on X°CRYO-huippukylmähoito, jota voidaan käyttää paikallisen kivun ja lihasarkuuden tilapäiseen lievittämiseen. Kylmä hidastaa hermojen johtumisnopeutta ja nostaa kipukynnystä, mikä selittää sen kipua lievittävää vaikutusta. Hoito voidaan yhdistää hierontaan saman käynnin aikana.

Usein kysyttyä

Pitääkö niskakivun kanssa levätä?

Ei yleensä. Aktiivisena pysyminen ja tavallinen liikkuminen kivun sallimissa rajoissa nopeuttavat toipumista. Vältä kuitenkin pitkiä yhtäjaksoisia asentoja.

Onko näyttöpäätetyön ergonomia tärkein asia?

Näytön korkeus ja tuolin säädöt vaikuttavat lähinnä mukavuuteen. Niska-hartiakivussa parhaat tulokset on saatu kohdennetusta voimaharjoittelusta sekä asennon vaihtelusta ja tauoista.

Voiko niskaa hieroa, jos käsi puutuu?

Usein voi, kun oire on vakaa ja tilanne on arvioitu. Jos käden heikkous lisääntyy tai oireet ovat molemmissa käsissä, hakeudu ensin lääkärin arvioon.

Lähteet

Näytä lähteet (7)
  • Algafly, A. A., & George, K. P. (2007). The effect of cryotherapy on nerve conduction velocity, pain threshold and pain tolerance. British Journal of Sports Medicine, 41(6), 365–369. https://doi.org/10.1136/bjsm.2006.031237
  • Andersen, L. L., Kjaer, M., Søgaard, K., Hansen, L., Kryger, A. I., & Sjøgaard, G. (2008). Effect of two contrasting types of physical exercise on chronic neck muscle pain. Arthritis & Rheumatism, 59(1), 84–91. https://doi.org/10.1002/art.23256
  • Blanpied, P. R., Gross, A. R., Elliott, J. M., Devaney, L. L., Clewley, D., Walton, D. M., Sparks, C., & Robertson, E. K. (2017). Neck pain: Revision 2017. Journal of Orthopaedic & Sports Physical Therapy, 47(7), A1–A83. https://doi.org/10.2519/jospt.2017.0302
  • Carroll, L. J., Hogg-Johnson, S., van der Velde, G., Haldeman, S., Holm, L. W., Carragee, E. J., Hurwitz, E. L., Côté, P., Nordin, M., Peloso, P. M., Guzman, J., & Cassidy, J. D. (2008a). Course and prognostic factors for neck pain in the general population: Results of the Bone and Joint Decade 2000–2010 Task Force on Neck Pain and Its Associated Disorders. Spine, 33(4 Suppl), S75–S82. https://doi.org/10.1097/BRS.0b013e31816445be
  • Jull, G. A., O'Leary, S. P., & Falla, D. L. (2008). Clinical assessment of the deep cervical flexor muscles: The craniocervical flexion test. Journal of Manipulative and Physiological Therapeutics, 31(7), 525–533.
  • Stiell, I. G., Wells, G. A., Vandemheen, K. L., Clement, C. M., Lesiuk, H., De Maio, V. J., Laupacis, A., Schull, M., McKnight, R. D., Verbeek, R., Brison, R., Cass, D., Dreyer, J., Eisenhauer, M. A., Greenberg, G. H., MacPhail, I., Morrison, L., Reardon, M., & Worthington, J. (2001). The Canadian C-spine rule for radiography in alert and stable trauma patients. JAMA, 286(15), 1841–1848.
  • Ylinen, J., Takala, E.-P., Nykänen, M., Häkkinen, A., Mälkiä, E., Pohjolainen, T., Karppi, S.-L., Kautiainen, H., & Airaksinen, O. (2003). Active neck muscle training in the treatment of chronic neck pain in women: A randomized controlled trial. JAMA, 289(19), 2509–2516.

Tietopankin tieto on yleistä, eikä se korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen arviota. Jos oireesi ovat uusia, voimakkaita tai pahenevat, hakeudu arvioon.

Haluatko, että katsotaan tilannettasi yhdessä?

Varaa aika

Oliko artikkelista hyötyä, löytyikö virhe tai haluaisitko lukea jostain aiheesta? Anna palautetta tai ehdota aihetta.