Lihaskalvot eli faskia

Mitä faskia on?

Faskia eli peitinkalvo on sidekudosta, joka ympäröi ja yhdistää lihaksia, elimiä ja muita rakenteita. Sanaa käytetään kahdessa merkityksessä:

• Suppeasti se tarkoittaa tiettyä, anatomisesti nimettyä sidekudoslevyä, esimerkiksi jalkapohjan kalvoa.
• Laajasti se tarkoittaa koko kehon sidekudosten verkostoa.

Ero on tärkeä, koska samalla sanalla voidaan puhua hyvin eri asioista.

Pinnallinen ja syvä faskia

Pinnallinen faskia on ohut kerros ihon alla rasvakudoksen seassa. Syvä faskia on tiiviimpää, ja se on lihasten pinnalla ja niiden välissä. Paikoin se muodostaa paksuja levyjä, toisaalla ohuita kalvoja. Tuttuja esimerkkejä ovat:

• Reiden ulkosivun kaistale, joka on reiden ympärillä olevan faskian paksuuntuma.
• Alaselän peitinkalvo, johon kiinnittyvät muun muassa leveä selkälihas, iso pakaralihas ja vatsalihakset. Se välittää voimia selän, lantion ja raajojen välillä.
• Säären faskia, joka jakaa säären lihakset aitioihin.
• Jalkapohjan kalvo, tiivis rakenne kantaluusta varpaisiin.

Mitä faskia tekee?

Faskia ympäröi ja erottaa rakenteita. Raajoissa se jakaa lihakset aitioihin, joissa saman tehtävän lihakset ovat yhdessä. Myös jokaisen lihaksen sisällä on sidekudosta, joka osallistuu voiman välittämiseen. Lihas ei siis ole irrallinen kudospala, vaan lihassolut ja niitä yhdistävä sidekudos toimivat yhdessä.

Faskia mukautuu kuormitukseen kuten muutkin kudokset, mutta muutos on hidasta.

Kerrosten liukuminen

Faskian tiiviiden kerrosten välissä on löyhää sidekudosta ja liukasta, vettä sitovaa hyaluronaania. Ne mahdollistavat kerrosten liukumisen toistensa suhteen.

Faskiakirjallisuudessa on esitetty, että liukuminen voisi heikentyä, jos hyaluronaani paksuuntuu, ja että tämä voisi liittyä kipuun ja jäykkyyteen. Tämä on kuitenkin vasta hypoteesi, eikä tällaista muutosta voi todeta käsin tunnustelemalla. Pitkittynyttä alaselkäkipua sairastavilla on ultraäänellä mitattu kalvokerrosten pienempää liukumista, mutta tulos ei kerro, kumpi on syy ja kumpi seuraus.

Faskia ja kipu

Faskiassa on runsaasti hermopäätteitä, myös kipua välittäviä. Siksi on uskottavaa, että faskia voi osallistua kipuun. Kipeällä alueella on kuitenkin aina monia hermotettuja rakenteita, joten hermotus ei kerro, mistä juuri sinun kipusi tulee. Myöskään “tiukka” tuntuma käden alla ei kerro faskian tilasta, koska käsi tuntee aina useiden kudosten yhteisvaikutuksen.

Faskialinjat

Faskialinjat, kuten tunnetut Anatomy Trains -linjat, ovat malleja siitä, miten lihakset ja sidekudos jatkuvat toisiinsa kehon läpi. Vainajatutkimuksissa vahvaa tukea on saanut kolme linjaa, kuten kehon takapuolta kantapäästä päähän kulkeva linja. Muille linjoille tuki on osittaista tai puuttuu.

Linjoja pitkin voi siirtyä voimaa, mutta määrä on usein pieni. Esimerkiksi takareisien venytys voi lisätä niskan liikkuvuutta, mutta niin voi tehdä myös toisen raajan venytys, joka ei ole samalla linjalla. Osa kaukovaikutuksesta johtuu siis todennäköisesti hermostosta: venytys parantaa venytyksen sietoa koko kehossa.

Linjat ovat hyvä apu liikkeen hahmottamiseen, mutta ne eivät ole kartta kivun syystä.

Mitä käsittelystä ja rullauksesta tiedetään?

• Faskiakäsittelystä ja hieronnasta on viitteitä lyhytaikaisesta hyödystä esimerkiksi alaselkäkivussa.
• Pitkäaikaista hyötyä ei ole osoitettu millekään faskiamenetelmälle, eikä mikään niistä ole osoittautunut harjoittelua paremmaksi.
• Harjoittelu vähentää todennäköisesti pitkittynyttä alaselkäkipua, ja se on hoidon perusta.
• Rullaus lisää liikkuvuutta terveillä hieman ja hetkellisesti. Se voi olla mukava tapa valmistautua liikkeeseen.

Käsittely ei “murra kiinnikkeitä”, eikä kipu tai jälkiarkuus ole merkki onnistumisesta. Hyvä käsittely voi helpottaa oloa ja liikkumista, ja se toimii parhaiten osana kokonaisuutta, jossa myös liikutaan ja harjoitellaan.

Näin rullaat turvallisesti

• Rullaa rauhallisesti niin, että tuntemus pysyy siedettävänä. Kovin painaminen ei ole paras.
• Säädä painoa esimerkiksi käsillä.
• Älä rullaa luiden päällä, polvitaipeessa, nivusessa tai uudella, selittämättömällä turvonneella alueella.
• Lopeta, jos tulee puutumista, pistelyä tai sähköiskumaista tunnetta.

Usein kysyttyä

Lähteet

Tietopankin tieto on yleistä, eikä se korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen arviota. Jos oireesi ovat uusia, voimakkaita tai pahenevat, hakeudu arvioon.

Oliko artikkelista hyötyä, löytyikö virhe tai haluaisitko lukea jostain aiheesta? Anna palautetta tai ehdota aihetta.