Miten tutkimustietoa tulkitaan?

Somessa tulee jatkuvasti vastaan videoita, joissa tieteeseen vedoten joko tyrmätään jokin menetelmä tai luvataan, että se toimii. Molemmissa tutkimustietoa tulkitaan usein liian jyrkästi.

Puolesta ja vastaan, molemmat tieteeseen vedoten

Lihashuoltoon ja lihaskuntoharjoitteluun liittyviä videoita on somessa valtavasti. Usein ne ovat jyrkkiä suuntaan tai toiseen:

  • “Tutkitusti turhaa.” Jokin menetelmä, esimerkiksi hieronta, venyttely, rullaus tai tietty harjoitustapa, tyrmätään vetoamalla siihen, ettei tutkimus ole osoittanut sen hyötyä.
  • “Tieteellisesti todistettu.” Jonkin menetelmän luvataan toimivan, koska tutkimuksessa havaittiin hyötyä. Samalla oletetaan, että se toimii aina ja kaikilla.

Kumpikin päätelmä menee yleensä pidemmälle kuin tutkimus oikeasti kertoo. Tutkimus vastaa aina rajattuun kysymykseen: keitä tutkittiin, mitä tehtiin, mihin verrattiin ja mitä mitattiin. Kun nämä jätetään kertomatta, tulos muuttuu helposti iskulauseeksi.

“Ei ole osoitettu” ei tarkoita “ei toimi”

Tämä on tietopankin tärkein lukuohje. Kun artikkelissa tai videossa sanotaan, ettei jotain ole pystytty osoittamaan, se tarkoittaa, että tutkimuksista ei ole saatu riittävän varmaa näyttöä. Se ei tarkoita, että asia olisi todistettu toimimattomaksi.

Näytön puuttuminen ei ole näyttöä siitä, ettei vaikutusta ole.

Silloin asiasta ei vain voi käyttää tiettyjä ilmauksia, kuten “tutkitusti tehoaa” tai “tieteellisesti todistettu”. Hoito voi silti auttaa juuri sinua, ja kokemuksesi helpotuksesta on todellinen.

“Todistettu” ei tarkoita “toimii aina ja kaikilla”

Sama pätee toisin päin. Kun tutkimus osoittaa hyödyn, se tarkoittaa, että tutkitussa ryhmässä hoito oli keskimäärin parempi kuin vertailu. Se ei tarkoita, että jokainen hyötyisi tai että hyöty olisi yhtä suuri kaikilla.

  • Tutkimusryhmä oli ehkä nuoria urheilijoita, ja sinä olet jotain aivan muuta.
  • Hyöty saattoi olla pieni, vaikka se oli tilastollisesti merkitsevä.
  • Osa tutkittavista hyötyi paljon, osa ei lainkaan.
  • Tutkimuksessa käytetty annos, tekniikka tai harjoitusohjelma voi poiketa siitä, mitä videolla näytetään.

Tutkimus kertoo ryhmän keskiarvon, ei sitä, miten juuri sinun kehosi vastaa.

Miksi kaikkea ei ole voitu todistaa?

Syitä on monia, eikä yksikään niistä tarkoita, että hoito olisi hyödytön:

  • Asiaa ei ole tutkittu lainkaan tai sitä on tutkittu vasta vähän.
  • Tutkimukset ovat pieniä, jolloin todellinenkaan vaikutus ei välttämättä erotu luotettavasti.
  • Käsin tehtävää hoitoa on vaikea tutkia. Hieroja tietää aina, mitä tekee, eikä uskottavaa lumehierontaa ole helppo järjestää.
  • Ihmiset ovat erilaisia. Tutkimus kertoo ryhmän keskiarvon. Jos osa hyötyy paljon ja osa ei lainkaan, keskiarvo voi näyttää vaatimattomalta.
  • Tutkimus mittasi eri asiaa kuin mikä sinulle on tärkeää, esimerkiksi kipua kolmen kuukauden päästä eikä oloa heti hoidon jälkeen.

Kokemus ei kerro, miksi hoito auttoi

Hyvä kokemus ei puolestaan todista, miksi hoito auttoi. Jos olo helpottuu hieronnan jälkeen, helpotus on todellinen, mutta se ei todista esimerkiksi, että käsittely olisi “murtanut kiinnikkeitä” tai “avannut lukkoja”.

Myönteinen tulos ja epävarma näyttö voivat olla totta yhtä aikaa.

Siksi tietopankissa erotetaan kolme asiaa: mitä tapahtui, miksi se tapahtui ja kuinka varmasti sen tiedetään.

Näytön asteet

Tietopankissa tutkimusnäytön vahvuutta kuvataan näillä sanoilla:

Vahva
Tulos on luotettava, eivätkä uudet tutkimukset todennäköisesti muuta sitä. Taustalla on useita laadukkaita tutkimuksia, joiden tulokset ovat samansuuntaisia.
Kohtalainen
Suunta on todennäköisesti oikea, mutta vaikutuksen koko on epävarma.
Heikko tai “viitteitä”
Tutkimuksissa on havaittu hyötyä, mutta tutkimukset ovat pieniä tai puutteellisia, ja tulos voi vielä muuttua.
Asiantuntijakonsensus
Kunnollista tutkimusta ei ole, ja ohje perustuu alan kokemukseen ja kliiniseen päättelyyn.

Heikko näyttö ei tarkoita, että hoito olisi tehoton. Se tarkoittaa, että vaikutuksen suuruuteen on vähän luottamusta.

Mitä erilaiset tutkimukset kertovat

  • Anatominen tutkimus kertoo, millainen rakenne on, mutta ei sitä, auttaako hoito.
  • Havainnoiva tutkimus kertoo, liittyvätkö kaksi asiaa toisiinsa, mutta ei sitä, kumpi on syy ja kumpi seuraus.
  • Satunnaistettu tutkimus vertaa hoitoja ja kertoo, onko hoito vertailua parempi, mutta ei sitä, miksi se toimii.
  • Systemaattinen katsaus kokoaa tutkimukset yhteen, mutta ei kerro, miten juuri sinä hyödyt.

Myöskään “tilastollisesti merkitsevä” ei tarkoita automaattisesti, että ero olisi sinulle tärkeä. Pienikin ero voi olla tilastollisesti merkitsevä.

Keskiarvosta yksilöön

Koska tutkimus kertoo ryhmän keskiarvon, yksilön kohdalla järkevin tapa on hoitokokeilu. Valitaan perusteltu menetelmä, sovitaan, mistä huomaat muutoksen, esimerkiksi unesta, kävelymatkasta tai tietystä liikkeestä, ja arvioidaan vaste yhdessä.

Miten tämä näkyy työssäni

Pidän tärkeänä tutkimusnäyttöön perustuvaa toimintaa, mutta en vähättele käytännön kokemuksen merkitystä. Tutkittu tieto, ammattilaisten osaaminen ja käytännön työ täydentävät toisiaan. Valitsen käsittelytekniikat aina tilanteen mukaan, enkä käytä menetelmiä, joiden turvallisuutta en pysty arvioimaan.

Lähteet

Näytä lähteet (1)

Tietopankin tieto on yleistä, eikä se korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen arviota. Jos oireesi ovat uusia, voimakkaita tai pahenevat, hakeudu arvioon.

Haluatko, että katsotaan tilannettasi yhdessä?

Varaa aika

Oliko artikkelista hyötyä, löytyikö virhe tai haluaisitko lukea jostain aiheesta? Anna palautetta tai ehdota aihetta.