HierojaÄssä – etusivulle

Tietopankki

Sääri­kipu ja penikka­tauti

Penikkatauti on juoksijoiden ja liikuntaa aloittavien yleisimpiä vaivoja. Se on kuormitusvaiva, josta toivutaan, kun kuormitus sovitetaan luun sietokykyyn.

Rakenne lyhyesti

Säären muodostavat sääriluu ja sen ulkosivulla kulkeva ohuempi pohjeluu. Sääriluu kantaa suurimman osan kehon painosta. Sen sisä- ja takareunaan kiinnittyvät syvät pohjelihakset, jotka tukevat jalkakaarta ja ojentavat nilkkaa.

Luu on elävää kudosta, joka vahvistuu kuormituksen mukana. Vahvistuminen vie kuitenkin aikaa. Jos juoksumäärä kasvaa nopeammin kuin luu ehtii sopeutua, sääriluun pinta voi alkaa oireilla.

Tyypillisiä vaivoja

Penikkatauti

Penikkatauti tunnetaan tutkimuskirjallisuudessa nimellä mediaalinen tibiaalinen stressioireyhtymä. Kipu tuntuu sääriluun sisä- ja takareunalla, tavallisesti sen alaosassa. Juoksijoista sitä saa tutkimusten mukaan 5–35 %.

Tyypillisiä oireita

  • Kipu sääriluun sisäreunalla juoksun aikana tai sen jälkeen
  • Arkuus painettaessa laajalla, useiden senttien alueella
  • Alussa kipu voi helpottaa lämmetessä ja palata harjoituksen jälkeen

Mikä auttaa: Kuormituksen keventäminen ja sen jälkeen asteittainen paluu juoksuun. Tämä on hoidon perusta, eikä mikään muu hoito ole tutkimuksissa osoittautunut sitä selvästi paremmaksi.

Sääriluun rasitusmurtuma

Rasitusmurtuma on luun ylikuormitusvamma, jossa luuhun syntyy pieni murtuma. Se voi kehittyä, jos kipeää säärtä kuormitetaan pitkään.

Tyypillisiä oireita

  • Pistemäinen, yhteen kohtaan paikantuva arkuus
  • Kipu kävellessä, levossa tai öisin
  • Kipu pahenee viikkojen aikana kuormituksesta huolimatta

Mikä auttaa: Lääkärin arvio. Rasitusmurtumaepäily selvitetään ennen kuin jatkat juoksemista tai säärtä käsitellään.

Rasitusperäinen aitio-oireyhtymä

Säären lihakset sijaitsevat tiukkojen peitinkalvojen rajaamissa aitioissa. Joillakin paine aitiossa nousee rasituksessa niin paljon, että se aiheuttaa oireita.

Tyypillisiä oireita

  • Kireys, paine tai polttelu säären lihaksissa tietyn juoksumatkan jälkeen
  • Puutuminen tai jalkaterän voimattomuus rasituksessa
  • Oireet helpottavat levossa melko nopeasti

Mikä auttaa: Lääkärin arvio. Oireet muistuttavat penikkatautia, mutta vaiva on eri, ja sen hoito on erilainen.

Riskitekijät

Meta-analyyseissä penikkatautiin on yhdistetty seuraavat tekijät:

  • aiemmin sairastettu penikkatauti, joka on vahvin yksittäinen riskitekijä
  • vähäinen juoksukokemus ja juoksumäärän nopea kasvu
  • naissukupuoli
  • suurempi painoindeksi
  • jalkakaaren voimakas madaltuminen kuormituksessa
  • suuri lonkan ulkokierron ja nilkan ojennuksen liikelaajuus

Riskitekijä ei tarkoita syytä. Useimpiin näistä ei voi vaikuttaa, mutta harjoitusmäärän nousuvauhtiin voi.

Miten hieronta voi auttaa?

Pohkeen ja säären lihasten käsittely voi tuntua hyvältä ja lievittää kipua tilapäisesti. Hieronnan vaikutuksesta penikkataudin hoitona ei kuitenkaan ole omia tutkimuksia, eikä se korvaa kuormituksen säätämistä. Sääriluun kipeään reunaan ei paineta, ja jos kyse voi olla rasitusmurtumasta, se selvitetään ennen käsittelyä.

Mitä voit tehdä itse

Nämä ovat turvallisia perusharjoitteita, joilla voit aloittaa. Harjoitus saa tuntua, kunhan kipu pysyy siedettävänä ja palautuu seuraavaan aamuun mennessä. Lue lisää artikkelista Kuormitus ja palautuminen. Lopeta ja hakeudu arvioon, jos tulee puutumista, säteilyä tai voiman heikkenemistä.

Korvaava kestävyysharjoittelu

Jatka kunnon ylläpitoa lajeilla, jotka eivät kipeytä säärtä, esimerkiksi pyöräilyllä, uinnilla tai vesijuoksulla.

Annos: Samalla teholla ja kestolla kuin tavallisesti, kunhan sääri ei kipeydy.

Kunto säilyy, vaikka juoksu on tauolla, ja paluu on helpompaa.

Päkiänousu

Seiso kahden jalan varassa ja ota kevyt tuki käsillä. Nouse päkiöille ja laske hitaasti alas. Kun tämä sujuu kivutta, siirry yhden jalan päkiänousuun.

Annos: 2–3 sarjaa, 10–15 toistoa, joka toinen päivä.

Vahvistaa pohjelihaksia, jotka vaimentavat juoksun kuormitusta. Pelkkä venyttely ja vahvistus eivät tutkimuksissa nopeuttaneet toipumista, mutta ne valmistavat jalkaa paluuseen.

Tasapaino ja kevyet hypyt

Seiso yhdellä jalalla 30 sekuntia ja vaikeuta sulkemalla silmät tai seisomalla pehmeällä alustalla. Kun kävely ja hölkkä ovat kivuttomia, lisää kevyitä tasajalkahyppyjä paikallaan.

Annos: Tasapaino 3 × 30 sekuntia jalalle. Hypyt 2–3 × 10, 2–3 kertaa viikossa.

Tasapaino-, hyppy- ja voimaharjoitteista koostuva neuromuskulaarinen harjoittelu on tutkimuksissa vähentänyt penikkataudin ilmaantumista.

Paluu juoksuun asteittain

Paluu etenee vaiheittain, ja seuraavaan vaiheeseen siirrytään vasta, kun edellinen sujuu ilman, että kipu pahenee:

  1. Reipas kävely on kivutonta.
  2. Kävelyn ja kevyen hölkän vuorottelu, esimerkiksi minuutti hölkkää ja minuutti kävelyä.
  3. Hölkkäjaksojen pidentäminen, kunnes jatkuva hölkkä onnistuu.
  4. Ensin lisätään määrää ja vasta sen jälkeen vauhtia, mäkiä ja kovia alustoja.

Lievä tuntemus juoksun aikana on hyväksyttävää, kunhan se ei pahene harjoituksen aikana eikä ole seuraavana aamuna pahempi kuin ennen harjoitusta. Pidä juoksupäivien välissä lepopäivä alussa.

Kuinka kauan toipuminen kestää?

Penikkataudista toipuminen vie yleensä viikkoja tai kuukausia. Urheilijoilla tehdyssä tutkimuksessa porrastetun juoksuohjelman läpäiseminen kesti keskimäärin noin 3,5 kuukautta riippumatta siitä, lisättiinkö ohjelmaan venyttelyä, voimaharjoitteita tai kompressiosukka.

Paluuta voi nopeuttaa lähinnä se, että kuormitus pidetään luun sietokyvyn rajoissa. Liian nopea paluu on tavallisin syy siihen, että vaiva uusiutuu.

Hieronnan lisäksi

Pohkeiden ja jalkojen palautumisen tueksi voit kokeilla paineilmalahkeiden vuokraus. Paikallisen kivun tilapäiseen lievittämiseen on tarjolla myös X°CRYO-huippukylmähoito. Kylmä hidastaa hermojen johtumisnopeutta ja nostaa kipukynnystä, mikä selittää sen kipua lievittävää vaikutusta. Kumpikaan ei korvaa kuormituksen säätämistä.

Usein kysyttyä

Auttaako venyttely penikkatautiin?

Pohkeiden venyttely ei ole tutkimuksissa nopeuttanut toipumista eikä ehkäissyt penikkatautia. Venytellä saa, jos se tuntuu hyvältä, mutta sen varaan ei kannata laskea.

Kannattaako hankkia iskua vaimentavat pohjalliset tai kengät?

Iskunvaimennuspohjalliset eivät ennaltaehkäisseet penikkatautia. Jalkakaarta tukevista pohjallisista on kohtalaista näyttöä ennaltaehkäisyssä, ja hoidossa niiden hyöty on ollut lyhytaikainen.

Saako kipeällä säärellä juosta?

Jos kipu on lievää, ei pahene juostessa eikä ole seuraavana päivänä pahempi, kevennetty juoksu on usein mahdollista. Jos kipu lisääntyy tai alkaa tuntua kävellessä ja levossa, juoksu tauotetaan ja tilanne arvioidaan.

Miksi penikkatauti uusiutuu?

Aiempi penikkatauti on vaivan vahvin riskitekijä. Tavallisin syy on liian nopea paluu entiseen harjoitusmäärään. Maltillinen nousu ja säännöllinen neuromuskulaarinen harjoittelu vähentävät riskiä.

Lähteet

Näytä lähteet (8)
  • Algafly, A. A., & George, K. P. (2007). The effect of cryotherapy on nerve conduction velocity, pain threshold and pain tolerance. British Journal of Sports Medicine, 41(6), 365–369. https://doi.org/10.1136/bjsm.2006.031237
  • Hamstra-Wright, K. L., Huxel Bliven, K. C., & Bay, C. (2015). Risk factors for medial tibial stress syndrome in physically active individuals such as runners and military personnel: A systematic review and meta-analysis. British Journal of Sports Medicine, 49(6), 362–369. https://doi.org/10.1136/bjsports-2014-093462
  • Lezak, B., & Launico, M. V. (2026). Anatomy, bony pelvis and lower limb: Leg anterior compartment. Teoksessa StatPearls. StatPearls Publishing. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK539725/
  • Marques, T. B. T., Rangel, R. P. S., Martins, L. V., & Vidal, A. P. C. (2025). Preventive interventions for medial tibial stress syndrome: Systematic review and meta-analysis. Gait & Posture, 122, 92–98. https://doi.org/10.1016/j.gaitpost.2025.07.312
  • Moen, M. H., Holtslag, L., Bakker, E., Barten, C., Weir, A., Tol, J. L., & Backx, F. (2012). The treatment of medial tibial stress syndrome in athletes; a randomized clinical trial. Sports Medicine, Arthroscopy, Rehabilitation, Therapy & Technology, 4, 12. https://doi.org/10.1186/1758-2555-4-12
  • Newman, P., Witchalls, J., Waddington, G., & Adams, R. (2013). Risk factors associated with medial tibial stress syndrome in runners: A systematic review and meta-analysis. Open Access Journal of Sports Medicine, 4, 229. https://doi.org/10.2147/OAJSM.S39331
  • Teles, A. I., da Silva Carto, J. P., Parpa, K., Santos, M. T. G., & de Vasconcelos, G. S. (2026). Load-induced medial leg pain in runners: A systematic review of non-invasive treatment approaches. Physical Therapy in Sport, 81, 101962. https://doi.org/10.1016/j.ptsp.2026.101962
  • Winters, M., Eskes, M., Weir, A., Moen, M. H., Backx, F. J. G., & Bakker, E. W. P. (2013). Treatment of medial tibial stress syndrome: A systematic review. Sports Medicine, 43(12), 1315–1333.

Tietopankin tieto on yleistä, eikä se korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen arviota. Jos oireesi ovat uusia, voimakkaita tai pahenevat, hakeudu arvioon.

Haluatko, että katsotaan tilannettasi yhdessä?

Varaa aika

Oliko artikkelista hyötyä, löytyikö virhe tai haluaisitko lukea jostain aiheesta? Anna palautetta tai ehdota aihetta.